Erdemli, Silifke, Tarsus...Mistä koostuu Mersin?

Kirjoitin blogiin jokunen viikko sitten Mersinin kaupungista. Tässä postauksessa kirjoitan vähän lisää Mersinistä maakuntana, sillä ytimen ympäriltäkin löytyy paljon nähtävää. Itse asiassa ydinkeskustassa ollessa turisteihin törmää harvoin ja tunnelmana on lähinnä suurkaupungin eloisuus kaikilla mausteilla. Vähän kauemmaksi mentäessä alkaa historiallisia ja luontonähtävyyksiä, rantoja ja hotelleitakin tulla vastaan entistä enemmän.

Mersinin maakunta koostuu yhteensä 13 erikokoisesta paikkakunnasta ja alueen vaihtelevuudesta + näkymistä saa hyvää makua Mersinin kaupungin virallisesta, turisteja houkuttelevasta videosta:

Videon satama, tornitalot ja ihmisvilinä ovat kuvausta Mersinin ytimestä. Ytimen tai paremminkin metropolialueen muodostavat Akdeniz, Mezitli, Toroslar ja Yenisehir.  Pienin neljästä, joskaan ei pieni, on Mezitli (n. 164 000 asukasta) ja suurin, myös pinta-alaltaan, Toroslar (reilut 280 000). Näiden neljän alueelta löytyy se todellinen suurkaupunkitunnelma ja oikeastaan en itse edes pysty erottamaan, mistä mikäkin alkaa ja mihin loppuu. Asukkaille ja turisteille on tarjolla kaikkea mahdollista museoista kulttuuririentoihin ja ravintoloista ostoskeskuksiin. Toisaalta esimerkiksi Mezitlistä löytää nykyajan lisäksi antiikin havinaakin: Soli-Pompeipolis oli antiikin aikainen satamakaupunki, josta käsin käytiin kauppaa Kyprokselle ja Egyptiin. Jonkin verran pylväitä ja raunioita on säilynyt näihin päiviin ja kiinnostuneet voivat käydä niitä nykyisen Mezitlin alueella ihmettelemässä.

Mersin Marina -ostoskeskuksessa voi käydä ihastelemassa esimerkiksi turkkilaisen Pasabahce-myymälän astioita ja koriste-esineitä. Nämä kahvikupposet noin 100 euroa kappale.

Kun siirrytään kohti maakunnan reunoja, löytyy erikokoisia paikkakuntia. Kokoluokka vaihtelee turkkilaisittain kylämäisen ja luonnonläheisen Çamlıyaylan vajaasta 9000 asukkaasta aina reilun 300 000 asukkaan Tarsukseen. Aydıncık, Bozyazı, Gülnar, Mut, Anamur - näistä kaikki ovat suomalaisin silmin pieniä ja keskikokoisia paikkakuntia. Valokuvissa ne ovat kauniita ja jos Mersinin matkailumainoksiin on uskominen, niissä pääsee tutustumaan muun muassa antiikin aikaisten kaupunkien ja rakennelmien raunioihin, kauniisiin rantoihin, vanhoihin linnoituksiin ja tippukiviluoliin.Valitettavasti itse en ole näillä alueilla vielä käynyt, enkä osaa niitä sen syvällisemmin esitellä.

Itselleni Mersinin paikkakunnista tutuimmat ovat metropolialueen ohella Erdemli, Silifke ja Tarsus, joista jokainen on omalla tavallaan tutustumisen arvoinen.

Erdemli ja Silifke

Reilun 130 000 asukkaan Erdemli ja astetta pienempi Silifke ovat itselleni kohteita, joihin olen matkannut sekä rannan että nähtävyyksien takia. Erdemlissä ja etenkin Silifkessä kohtaa jo välimerellistä rantalomakohteen tunnelmaa, sillä merta reunustavat hotellit ja aurinkotuolit. Silifkessä on paljon myös korkeita kerrostaloja, joissa paikallisten ja turkkilaisten turistien lisäksi on muun muassa saksalaisten kakkosasuntoja.

Aurinko laskee silifkeläisellä uimarannalla.

Koska henk.koht. en ole uimari ja muutun rannoilla lähinnä ravun väriseksi, itselleni suurinta antia turistina ovat luonnon muokkaamat kohteet ja antiikin rauniot. Erdemlin historiatarjontaa ovat esimerkiksi merellä siintävä linnoitus sekä Kanlidivane ja Elauissa-Sebaste lukuisine raunioineen ja kaiverruksineen. Kanlidivanesta löytyy temppeli- ja kirkkoraunioita, muinaisia vesisäiliöitä sekä luonnon syvänne, johon tarinan mukaan heitettiin rikolliset villieläinten armoille. Elauissa-Sebaste taas oli antiikin Rooman aikainen kaupunki, ja yhä tänäkin päivänä kuka tahansa voi kiivetä sen antiikkisen teatterin yläpenkille katselemaan merinäköalaa.

Elauissa-Sebaste henkii antiikkia.

Silifken luontonähtävyyksistä kenties kuuluisin on Cennet-Cehennem eli suomeksi Taivas-Helvetti. Kyse on oikeastaan kahdesta valtavasta kuilusta. Helvetin reilun 100 metrin syvyistä onkaloa voi katsella sen yllä olevalta tasanteelta ja Taivaaseen voi puolestaan kävellä kivisiä rappusia pitkin - alaspäin. Taivaan pohjalta löytyy paitsi vehreyttä myös pienen luostarin rauniot sekä pimeä ja hieman liejuinen luola. Kävely alas ja takaisin ylös on varsinainen urheilusuoritus kesähelteellä (nimim. kokemusta on), mutta elämys sinänsä. Lisäksi paikkaan liittyy kiehtova tarina. Myytin mukaan itse Zeus piti kreikkalaisen mytologian karmeinta hirviötä, Typhonia, vangittuna Helvetti-kuilussa. Taivaan ja Helvetin lähistöltä löytyy myös mukiinmenevä tippukiviluola.

Näkymä Taivas-onkalon pohjalta

Tarsus

 

Itselleni Mersinin tutuin kolkka on Tarsus, josta löytyy myös monia mukavia nähtävyyksiä. Keskustassa on pieniä putiikkeja ja kauppakeskus elokuvateattereineen löytyy, syrjempää myös eläintarha. Pienen vesiputouksen äärellä voi käydä vaikka kahvittelemassa. Myös niin sanottua Vanhaa kaupunkia on palanen jäljellä. Osa siitä on huonossa kunnossa, mutta alue on kuitenkin kävelyn arvoinen. Alue on myös suuressa hääkuvaus-suosiossa ja ennen menoa yritän aina veikata, montako paria onnistun näkemään.

Paavalin asuinaluetta ja Vanhaa kaupunkia samassa kuvassa.

Tarsus on historialtaan mielenkiintoinen paikka. Yksi kaupunkiin liittyvä tarina on niin kutsuttu Sahmeran-myytti. Tarun mukaan Sahmeran, käärmeiden kuningas, asusteli aikoinaan maan päällä. Tarsuslaiset tappoivat hänet, mutta sitä käärmeet eivät vielä tänäkään päivänä tiedä. Myytin mukaan tuomiopäivänä käärmeet saavat selville syyllisen kuninkaan kuolemaan ja tulevat kostamaan kaupungin ihmisille. Nykyään tarusta muistuttaa kaupungista löytyvä patsas.

Uskonnollista nähtävää löytyy myös. Pyhä Paavali piti aikoinaan majaansa Tarsuksessa, joten yhä tänä päivänä voi vierailla katsomasssa hänen kaivoaan (kyllä), talonsa raunioita ja kirkkoa. Myös Pyhän Danielin - tai näin uskotaan - hauta löytyy kaupungin keskustasta. Automatkan päästä löytyy Eshab-i Kehf eli seitsemän nukkujan luola. Tarun mukaan seitsemän esikristittyä pakeni luolaan roomalaisten vainoja ja he nukkuivat luolassa liki 300 vuotta - merkitystä tarinalle antavat sekä muslimit että kristityt. Nykyään paikan lähellä on iso moskeija ja luolaankin voi piipahtaa.

Pyhän Paavalin kirkko.

Aivan kaupungin keskustassa voi nähdä hieman esiinkaivettua Rooman aikaista tienpätkää sekä Kleopatran portin. Itse asiassa aikoinaan kyse oli pääportista, josta saavuttiin sisälle Tarsuksen kaupunkiin. Yhtenä vierailijoista oli Egyptin kuningatar Kleopatra, ja sen ansiosta portilla on nykyinen nimensä.


Kaiken kaikkiaan Mersinin maakunnan luonto on todella kaunis. Osa paikkakunnista sijaitsee Välimeren rannalla ja toisaalta aluetta ympäröivät Taurusvuoret. Ajeltaessa keskustoista kohti vuoristokyliä maisemat ovat usein todella jylhiä:

Istanbul - Bagdad -rautatiesilta, jonka rakensivat aikoinaan saksalaiset.

Lähteinä Mersinin kaupungin kotisivut ja kaupungin tuottama informatiivinen turistikartta + omat asumis- ja reissailukokemukset kuvineen.