Kirjamessuilla: Mitä Turkki lukee?

Turkin Mersinissä on vietetty jo melkein viikon ajan kirjamessuja. Itse suunnistin paikan päälle menneenä lauantaina toisaalta uteliaisuuttani, toisaalta kirjojen ystävänä. Messuille ei ollut pääsymaksua, vaan sisään sai kävellä ilmaiseksi. Suuri halli oli jaettu kolmeen osaan: Yhdestä salista kaikuivat kirjailijoiden luennot ja haastattelut. Kaksi isoa salia taas täyttyi isojen ja pienten turkkilaisten kustantamojen myyntikojuista. 

Kuten messuilla usein käy, tarjontaa on niin paljon, että iskee ähky. Näin ollen moni ständi tulee katsottua pikaisesti ja osaa ei edes huomaa. Kahden tunnin vaeltelun aikana silmiini osui uutta ja vanhaa turkkilaista kirjallisuutta. Eurooppalaista, amerikkalaista, venäläistä, aasialaista ja australialaista proosaa. Huomattavan paljon lastenkirjallisuudelle pyhitettyjä myyntipisteitä. Yhden manga ja yhden amerikkalaista sarjakuvaa esittelevän pisteen bongasin myös. Kojullinen Turkin tasavallan perustajaan, Atatürkiin, enemmän tai vähemmän liittyvää kirjallisuutta. Eksoottisia sanakirjoja tyyliin turkki-uiguuri. Jonkin verran oheistuotteita: Le Petit Prince -kangaskasseja, Paavo Pesusieni -kirjanmerkkejä, Game of Thrones -muistikirjoja.

Tämä pisti hymyilyttämään: Mitä anoppi teki, mitä miniä kertoi?

Itse katselin kiinnostuneena, josko tarjolla olisi kirjoja englanniksi, mutta en onnistunut löytämään yhtäkään. Kirjakaupoissa olen englannin kielisiä teoksia nähnyt, mutta en osaa sanoa, oliko ne vähäiset jätetty suosiolla kauppojen hyllyihin vai, kuten arvelen, jäivätkö ne huomaamatta kaikessa hulinassa. Ruokakirjojen kanssa kävi sama juttu. Selailin hetkisen libanonilaisia reseptejä esittelevää kirjaa, mutta se olikin ainut genrensä edustaja, johon törmäsin.

 

Turkissa myytävät kirjat ovat lähes aina pokkareita. Klassikon tai uutuuden saa hyvinkin 20–30 liiralla (4–7 e), tyyriimmänkin (kustantamojen erityissarjat, Suomessa esim. Keltainen kirjasto) 50–60 liiralla (11–13 e). Messuilla useimmilla kojuilla alennukset olivat vielä 20–25 prosenttia normaalihinnoista, parilla kojulla Black Fridayn kunniaksi jopa 50 prosenttia. 

Turkissa toki arvostetaan ja luetaan edesmenneitä ja nykyisiä turkkilaisia kirjailijoita: Yasar Kemalia, Nazim Hikmetiä, Orhan Pamukia, Elif Safakia ja monia muita. Yksi asia, johon olen kuitenkin törmännyt sekä antikvariaateissa, kirjakaupoissa että nyt messuilla, on maailmankirjallisuuden klassikoiden huomattava määrä. Kafka, Stendahl, Austen, Dostojevski, Auster, Garcia Marquez – suuret nimet ja heidän teoksensa tuntuvat paikasta riippumatta valtaavan huomattavan osan hyllyistä. Samaan henkeen viime vuoden myydyimpien kirjojen joukossa seikkailivat esimerkiksi Pikku Prinssi ja George Orwellin teokset. Kirjamessuilla klassikkomania vielä konkretisoitui: samaa klassikkoa, vaikkapa Kafkan Oikeusjuttua, löytyi sen seitsemältä eri kustantajalta upouusina painoksina.

Eikä toki tapahtumaa ilman ruokaa! Messuhallille johtavan kävelytien varren olivat kansoittaneet katuruuan myyjät: kastanjoita (kestane), seesamirinkeleitä (simit) ja maissia (misir, ilman i:n pisteitä). Tuliaisina Mersinin kirjamessuilta oli loppujen lopuksi mukava lauantai-iltapäivä, kaksi venäläisklassikkoa, ilmainen turistikartta, ilmainen Atatürk Mersinissä -opus ja kaksi keitettyä ja suolattua maissia välipalaksi.