Miettiessäni aihetta “sitruunakakku” Suomesta tulevat mieleeni huoltamoilla myytävät pienet sitruunakakkuset/-leivokset/-pullat (en muista täsmällistä nimeä) ja Pågenin sitruunakreemitäytteiset muffinsit. Ensiksi mainitut muistan jo lapsuudestani ja viimeksi mainittuja päädyin kerran ahmimaan liukuhihnalta, kun en kerta kaikkiaan pystynyt vastustamaan niiden makua.
Ensimmäinen
sitruunakakku (stereotyyppinen, kuivakakku muotoinen) muistoni on
kuitenkin Turkista. Eräällä Turkin reissulla naapurin teyze (täti)
tarjoili teen ohessa sitruunakuivakakkua, joka oli mielettömän
hyvää. En ollut varma, oliko kakku turkkilaista vai saksalaista
reseptiä, sillä tekijä hyödynsi aika ajoin molempia. Kielimuurisyistä
en myöskään tullut pyytäneeksi reseptiä ja näin ollen
ensimmäistä kertaa leipoessani olin umpimähkää valitun ohjeen
varassa.
Ensimmäinen
sitruunakakun leipomisyritys ei ollut menestys. Taikina oli normaali,
mutta lopputulos kaukana kakkumaisesta: kitkerääkin kitkerämpi
kakku, joka ei vaikuttanut sokeria nähneenkään. Söin happamana
pari palaa ja roskitin leijonanosan. Leivonta tapahtui, suureksi harmikseni, kyläillessä ja turkkilainen isäntäväki oli keittiössä
puuhailuistani tietoinen, joten tuskissani jouduin leikkaamaan myös
muutaman muodollisen kakkupalan heille tarjoamista varten. En ole
tänäkään päivänä varma, olivatko kakun saamat kehut silkkaa
kohteliaisuutta vai olivatko makumieltymyksemme todellakin niin
kaukana toisistaan.
Pari kuukautta sitten katselin Planet Mutfak -kokkikanavaa ja ruutuun pyörähti "perinteinen turkkilainen sitruunakakku". Ohje vaikutti simppeliltä ja hieman erilaiselta kuin aiempi kokeiluni, joten innostuin kuin innostuinkin leipomaan kakun saman tien – ja hyvä niin!
Kakku
valmistuu ilman sähkövatkainta, mutta, jos olet kiintynyt
vatkaimella vaahdottamiseen (kuten allekirjoittanut), voit käyttää
sitä. Kakku maistuu erilaiselta mutta aina hyvältä niin lämpimänä
kuin kylmänä, niin leivontapäivänä kuin muutaman päivän
jääkaapissa seisoneena. Kakun voi myös pakastaa maun kärsimättä.
Limonlu
kek (sitruunakakku)
3
munaa
175
g sokeria
ripaus
suolaa (ei välttämätön!)
1-2
sitruunan kuori raastettuna
140
g vehnäjauhoja
50
g voita sulatettuna
1
rkl leivinjauhetta
75
ml kermaa
Päälle: yhden sitruunan mehu + 80 g tomusokeria
1)
Vatkaa munat, sokeri ja ripaus suolaa. HUOM! Taikinaa ei tarvitse
vatkata täysin vaahdoksi (tyyliin sokerikakkupohja) vaan vaaleahko,
hieman ilmava vaahto riittää.
2)
Lisää kuoriraaste ja sekoita kunnolla (heitä kuitenkin
sähkövatkain nurkkaan tässä vaiheessa).
3)
Lisää vehnäjauhot ja sekoita hyvin.
4)
Lisää voisula nauhana samalla sekoittaen.
5)
Lisää ja sekoita joukkoon leivinjauhe.
6)
Lisää viimeisenä kerma ja hämmennä. Tässä vaiheessa on hyvä
myös maistella taikinaa ja lisätä sitruunan kuorta, jos siltä
tuntuu.
7)Kaada
taikina voideltuun ja jauhotettuun kuivakakkuvuokaan. Paista 190
asteessa puolisen tuntia. Tarkkaile tummumista, reunojen irtoamista
ja testaa kypsyys tikulla tai vaikka teelusikan varrella.
8) Ota kakku uunista ja kumoa lautaselle. Sekoita sitruunamehu ja tomusokeri keskenään ja kaatele/lusikalla nakkele siirappi kakun päälle. Kakku toimii toki ilman siirappiakin...jos esimerkiksi tomusokeri on loppu ja tien toisella puolella oleva kauppa tuntuu olevan liian kaukana…:)
Pasta Canavarı
-ohjelman sitruunakakku-jakso:
Onko jauhoissa ym eroa suomen ja turkin välillä? Eikö esim. ranskassa ole juuri jauhot mitkä mahdollistaa kunnon kroisantin tekemisen?
VastaaPoistaKyllä eroja tosiaan on. Croissanteihin, baklavaan ym.erikoisleipomuksiin löytyy ihan omia jauhoja.
PoistaItse olen Turkissa (myös tässä kakussa) käyttänyt ns.yleisvehnäjauhoja, jotka ovat hyvin vaaleita ja soveltuvat pussin mukaan kakkuihin, pikkuleipiin ja erilaisiin sämpylöihin. Myös ruisjauhoja ostin, mutta niitä ei luvalla sanoen uskoisi rukiiksi, niin vaaleita ovat sekä jauhot että niistä tehdyt leivät.
Myös monien muiden perustuotteiden (maito, voi, kerma) mauissa/koostumuksissa on Suomessa ja Turkissa eroja, mutta onneksi niitä harvoin maistaa valmiissa ruuassa tai leipomuksessa.