Kesän puheenaiheita

”Miten ihmeessä tässä helteessä voi elää”, tokaisi länsiturkkilaisen muuttofirman työntekijä purkaessaan Mersiniin paluumuuttaneen sukulaisen tavaroita rekasta. Hyvä kysymys! Viime viikot päivälämpötila on ollut täällä keskimäärin +35 C ja yölämpötila trooppinen +26 C. Kesän lämpöennätys kotimittarissamme on ollut +46 C.

Vaikka Turkin kesät ovat viikosta toiseen hellettä helteen perään, sään nyansseista riittää jutun juurta. Eilen tuuli oli viileämpi, eikö? Ilmankosteus on ollut vielä tavallistakin tukalammalla tasolla viimeiset kolme päivää, eikös vaan? Ja näittekö jo ennusteet; ensi viikoksi on luvattu vieläkin kuumempaa!

Sää on yksi turkkilaisten ja mediankin kestopuheenaiheista, mutta toki kesän otsikoissa vilisevät muutkin teemat kuin hellevaroitukset ja UV-indeksit. Palstatilaa ovat tänä kesänä saaneet niin puutiaiset kuin haitkin.

 

Punkit pelottavat 

 

Suomen kesä on ollut tänä vuonna punkkien puolesta ilmeisen runsaslukuinen. Turkissa ollaan samassa veneessä ja syytkin punkkien lisääntymiseen ovat Suomesta tutut. Ilmaston lämmetessä olosuhteet muuttuvat punkeille suotuisammiksi ja eri punkkilajit levittäytyvät ripeästi uusille alueille.

Turkissa punkeilta kehotetaan suojautumaan ennen kaikkea vaatetuksella: Pitkälahkeista ja -hihaista, mieluiten vaaleaa vaatetusta päälle. Housunlahkeet sukkien sisälle, ja punkkitsekki maaseudulla tai luonnossa vietetyn ajan jälkeen. Täällä korostetaan myös kovasti, että kiinnittynyt punkki tulisi irrottaa mahdollisimman nopeasti ja irrotus tulisi tehdä mieluiten terveyskeskuksessa tai sairaalassa.

Punkeista tekee pelottavia niiden levittämät taudit. Turkissa punkit levittävät muun muassa borrelioosia, Mediterranean spotted fever -kuumetautia sekä Krimin-Kongon verenvuotokuumetta.

Eniten otsikoita ovat kesän kuluessa aiheuttaneet Krimin-Kongon verenvuotokuumeen aiheuttamat kuolemat. Kyseessä on todella vakava tauti, jonka oireiden ilmaantuessa tulisi viipymättä kiirehtiä sairaalahoitoon. Kyseistä tautia levittävää punkkilajia ei tavata koko Turkissa, vaan riskimaakunnat sijaitsevat sisämaassa, idässä ja pohjoisessa. Suurimman riskin alueet ovat Sivas, Tokat, Corum, Yozgat, Kayseri, Zonguldak, Gümüshane ja Karabük.

 

Ruutikuivat metsät 

Seuraava tekstiviesti saapui puhelimeeni 2. heinäkuuta:

TÄRKEÄ VAROITUS METSÄPALORISKISTÄ!

Meteorologisten tietojen mukaan metsäpalojen riski Mersinin maakunnassa on erittäin korkea. Siksi metsäalueille meneminen on EHDOTTOMASTI kielletty.

Lisäksi avotulen tekeminen maastossa ja piknikillä, ruohikon ja roskien polttaminen sekä tulen käyttö puutarhan siivoamisessa on kielletty. Myös kaikkien kipinöitä aiheuttavien laitteiden, kuten sähköhitsauskoneiden, käyttö on kielletty. On erittäin tärkeää, että kansalaiset välttävät lasinsirpaleiden ja tupakantumppien heittämistä ympäristöön. Niitä vastaan, jotka eivät noudata sääntöjä, ryhdytään lainsäädännön mukaisiin oikeustoimiin. Metsiemme suojelemiseksi vältä huolellisesti kaikkea toimintaa, joka voi aiheuttaa tulipalon.

Jos huomaat savua tai epäilyttävää toimintaa, soita välittömästi hätäkeskukseen 112.

Tekstiviestin varoitukset ovat täysin aiheellisia, sillä tänäkin kesänä Mersinissä ja monessa muussa Turkin kolkassa on satanut todella vähän. Vaikka kuinka pinnistelisin, en pysty muistamaan, milloin kotikaupungissamme olisi viimeksi satanut. Jossain vaiheessa kesäkuuta kenties?

Erikokoisia paloja on syttynyt pitkin kesää ympäri maata tasaiseen tahtiin, ja joukkoon on mahtunut myös hallitsemattomia ja kuolonuhreja vaatineita metsäpaloja. Mersinissä paloi viimeksi viime viikolla ja jos lehtitietoihin on uskomista, valtavan laajalle alueelle levinneet palot lähtivät liikkeelle niinkin pienestä kuin vesiputken korjauksen aiheuttamista kipinöistä.

 

Turismi puhuttaa 

Viime aikoina maailmalla on puhuttu paljon liikaturismista ja siitä, miten esimerkiksi Barcelonassa ja Kanariansaarilla ollaan todella kyllästyneitä massiivisista turistimääristä aiheutuviin ongelmiin. Turkissa en ole havainnut vastaavaa mielialaa, mutta monenlaista keskustelua aiheesta on silti kesän mittaan riittänyt.

Kesäkuussa Turkissa oli havaittavissa pientä paniikkia. Lukuisat rannikkoalueiden ravintolat ja hotellit valittelivat hiljaisuutta. Heinäkuussa käydessäni Fethiyessä porukkaa oli kuitenkin mielestäni liikkeellä ruuhkaksi asti ja pysäköinninvalvoja iloitsikin parkkipaikasta maksaessamme, että sesonki oli vihdoin vilkastunut.

Turistien määrän lisäksi alkukesästä keskusteltiin myös Turkkiin saapuvien turistien ”laadusta”. Somessa levinneet videot ryyppylomalle saapuneista brittituristeista ja heille tarjottu viihde, kuten mauttomat tanssiesitykset, herättivät ärsytystä ja häpeää. Vaikka edulliset pakettimatkat voivat sinänsä ollakin Turkille kilpailuetu ja turistit ovat tervetulleita, halvaksi örvellyskohteeksi ei haluttaisi profiloitua.

Kotimaassa matkailevia turkkilaisia taas on pohdituttanut kovasti lomailun hinta. Monelle pieni- ja keskituloisellekin hotellien, aktiviteettien ja ravintoloiden hinnat ovat jo aikamoista luksustasoa. Esimerkiksi me vuokrasimme kaksi vuotta sitten Fethiyen kupeesta Airbnb-talon 10 päiväksi 7 000 liiralla. Tänä kesänä maksoimme samasta talosta 20 000 liiraa ja siihenkin sisältyi jo tuttava-alennus.

Hintojen nousun takia turkkilaiset ovat muuttaneet matkailutottumuksiaan. Aiempaa useammin jäädään kotiin. Jos rannalle lähdetään, otetaan mieluummin kotoa mukaan retkituolit ja aurinkovarjo kuin vuokrataan. Lisäksi moni vertailee tarkkaan ulkomaanmatkan ja kotimaanmatkan hintaeroa ja saattaa aiempaa useammin kallistua kaukomaille. Tai no ainakin naapuriin asti.

Viime vuosina etenkin Kreikan matkailu on lisääntynyt turkkilaisten keskuudessa paljon. Mekin kävimme miehen kanssa päiväseltään reissussa Rodoksella. Oli mukavaa ja mielenkiintoista käväistä Kreikan puolellakin, kun se onnistuu Fethiyestä käsin parin tunnin laivamatkalla.

 

Mistäs nämä hait tänne tupsahtivat? 

Alkukesästä ilmassa oli haipaniikkia. Turkin etelä- ja itärannikkoa huuhtelevat Välimeri ja Egeanmeri, joiden kaukaisilla ulapoilla asuu tiedetysti lukuisia hailajeja. Se, mikä ihmisiä kuitenkin tänä kesänä ravisutti, olivat lukuisat veneistä ja verkoista ja varsin läheltä rantoja tehdyt haihavainnot.

Syitä sille, miksi yleensä hieman kauempana rannikoista pysyttelevät hait ajautuivat nyt lähelle rannikkoa, on monia: kalastus, ravinnon perässä liikkuminen, merien pintalämpötilan nousu. Toisaalta lusikkansa hai-ilmiössä on ollut myös somella: eräs muka-turkkilainen haivideo osoittautuikin Norjassa kuvatuksi, ja erehdyttiinpä somekuvan perusteella luulemaan jättikilpikonnaakin haiksi.

Kesän mittaan tunnelmat ovat rauhoittuneet. Tutkijoiden mukaan lähelle rantoja tulleet hailajit eivät ole ihmistä kohtaan aggressiivisia, ja lomailijat ovatkin hiljalleen uskaltautuneet tavalliseen tapaan rannoille ja veneretkille. 

Ensivaikutelmia Turkista

Oma ensikosketukseni Turkkiin tapahtui aikoinaan Fethiyen ja maatilamajoituksessa vietetyn lomaviikon kautta. Mieleen käynnistä jäi vahvasti kuuma ja aurinkoinen sää, turkoosi meri, hyvä ruoka, pienet paikallisbussit, pari historiallista nähtävyyttä, upea tähtitaivas ja suihku, josta en koko viikon aikana onnistunut saamaan kuumaa vettä.

Menneiksi pariksi viikoksi kotiimme saatiin vieras Suomesta. Luonnollisesti ohjelmaan kuului hieman asuinkaupunkimme ja lähiseutujen nähtävyyksiä: vanhoja rakennuksia Tarsuksessa, vielä suht hiljaisella uimarannalla lekottelua ja antiikin havinaa Erdemlissä, merenranta käyskentelyä Mersinissä, suurkaupunkitunnelmaa Adanassa. Toisaalta elettiin myös tuiki tavallista turkkilaista arkea, jossa ilahduttivat muun muassa pyykkien nopea kuivuminen parvekkeella, söpöt teepannut ja leipomoiden notkuvat pikkuleipävalikoimat. Pikanttina lisänä toimi sattumalta se, että parhaillaan käynnissä on ramadan ja kiivas vaalikampanjointi.

Kokonaisuudessaan Turkki tarjosi paljon positiivisia kokemuksia ja nähtävää, mutta joissakin asioissa pohdittavaa riitti niin hyvässä kuin pahassa. Oli mielenkiintoista huomata, mitkä seikat pistivät ensi kertaa maassa olevan silmään tai Turkista puhuttaessa korvaan:

"Turkki on sekoitus kaikkea." Luksusta ja ränsistynyttä vieretysten, länttä ja itää, vanhanaikaista ja modernia, uskontoa ja maallisuutta. Turkista löytyy kaikkea.

"Roskaamista pitäisi vähentää, kierrättämistä lisätä." Turkissa on - toki alueittain ja paikkakunnittain vaihtelevasti - ikävä tapa heitellä roskia varsin huolettomasti teiden varsille, puistoihin, omille pihoillekin. Kierrättäminen - sekin on monilla heikoissa jos missään kantimissa ja se ottaa hieman suomalaiseen silmään. Pohdimme, että Suomessa emme arvota kaupunkeja sen mukaan, missä määrin näemme roskia tien varressa. Turkissa tilanne on toinen: totesimme pitävämme Adanasta, koska se on tosi siisti ja puhdas kaupunki. 

"Turkissa kaikki tapahtuu äänekkäästi :)" Turkissa esimerkiksi häitä, uuteen kotiin muuttoa ja armeijaan lähtöä voivat säestää autojen tööttäykset, rummut ja musiikki. Jalkapallofanien lauluja todistimme hymyssä suin keskellä ostoskeskusta. Nyt parina viime viikkona käynnissä on ollut ramadan (paastokuukausi) ja sen lopussa häämöttävät juhlinnat. Äänimaailma ramadanina ei todellakaan kalpene arjelle, päinvastoin: keskellä unista aamuyötä kaduilla ajelee ahkera rummuttaja ja lisäksi moskeijoiden rukouskutsun kuulee normiarkea useammin.

Ramadanin lisäksi vaalikampanjat tuovat väriä ja ääntä. Pian lähestyvien vaalien kannustamana puolueet kampanjoivat muun muassa vaaliautoilla, jotka ajelevat ympäri katuja ja suoltavat huomion kiinnittämiseksi kovaäänisistä musiikkia ja puolueiden vaalilauseita. Öistä suomalainen selvisi onneksi korvatulpilla ja muutoin ylitsevuotava äänimaailma huvittikin pontevuudessaan.

 

"Liikenne on 'melko' kamala." Suomalaisiin silmiin liikenne keskustoissa ja maanteillä oli varsin kaoottista ja säännötöntä. Autojen seassa sukkuloivat pyörät (moottoreilla ja ilman) kruunasivat autokaaoksen. Lennot sen sijaan sujuivat mukavasti ja ramadanin ansiosta maan sisäisellä iltalennolla odotti iloinen yllätys: tavallisen lämmin leipä ja tee -välipalan sijaan tarjoiltiin ruhtinaallisesti täytetty leipä+oliiveja+taateli+linssikeittoa+pala baklavaa.

"En kyllä tiedä miten selviäisin, jos tuota ilmalämpöpumppua ei olisi!" Suomen toukokuu tarjosi tänä vuonna erinomaisia lämpötiloja ja sitä kautta harjoitusta Turkin kuumuuteen. Kaikesta huolimatta, kuten kommentti kertoo, Mersinin sää veti kuitenkin pidemmän korren :) Sisätiloissa alkaakin jo ilman viilentäviä vippaskonsteja olla tukalaa, mutta onneksi esimerkiksi merenrannat ja terassit tuulineen sekä pimenevät illat olivat mitä parhaimpia paikkoja rentoutumiseen, käyskentelyyn ja Turkista nauttimiseen niin täällä asuvalle kuin vierailevalle 💓